Viimeinen päivä Suomessa, ennen kuin arki Bilbaossa alkaa. Pari viimeistä viikkoa olen yrittänyt ostaa kaiken tarpeellisen reissua varten. Kaverit ovat kyselleet, miksi ostan Suomesta niin paljon kaikkea, kun lähes kaiken saisin Espanjastakin. Noh, olen monessa asiassa niin sanotusti kaavoihin kangistuja, pakko olla esimerkiksi tietyt shampoo ja hoitoaine millä hiukseni pesen. Jos en voi olla varma, että niitä löytyy paikallisista marketeista Bilbaossa, joudun sen ostamaan täältä. Toki muutama ostos on ollut vain hyvä tekosyy tuhlata rahaa... Esimerkiksi uusi laukku, joka oli pakko saada että läppäri mahtuu käsimatkatavaroissa mukana. 😄 Ostoksiin on mahtunut myös tuliaisia paikallisille opiskelijoille ja tulevan työpaikkani lapsille. Suomalaisuus on vahvasti läsnä ostamissani tuliaisissa.
 |
| Tuliaisia paikallisille opiskelijoille ja työpaikkani lapsille |
 |
| Kävin ostamassa apteekin ja S-marketin tyhjäksi.. |
Shoppailujen lisäksi viimeiset viikot Suomessa ovat sisältäneet ystävien, perheen ja poikaystävän kanssa hengailua, pakkailua ja muutaman koulupäivän. Sain ammattikirjallisuuskatsaukseni hyvin tehtyä ennen palautuspäivää, joten kaikki kouluhommat ovat valmiina ja enää ei ole kuin yksi ammattiosaamisen näyttö, jonka poikkeuksellisesti pystyn suorittamaan myös ulkomailla. Tulen takaisin Suomeen 14.5 ja ainakin näillä näkymin valmistumispäiväni on 24.5. Pari vuotta on mennyt todella nopeasti ja olen viimeinkin löytänyt alan, joka tuntuu omalta. Suosittelen E-P:n Opistoa kaikille lämpimästi.
 |
| Hengailua Tiinan, Empun, Sinin ja Ramzin kanssa |
 |
| Isoveljen kanssa perhepäivällisellä. Kuvan ottamishetkellä oltiin jo syöty... |
 |
| Ronin kanssa syömässä ja leffassa |
 |
| Empun kanssa Ilmajoella |
Miltä tuntuu lähteä yksin työssäoppimisjaksolle, jättäen poikaystävän, perheen ja ystävät Suomeen? Tähän en edelleenkään osaa vastata kunnolla, koska en vieläkään käsitä lähtöäni tarpeeksi hyvin. Olen tottunut koko Etelä-Pohjanmaan Opistossa opiskelemani ajan olemaan viikot muualla poikaystävästäni ja perheestäni, joten luulen sen helpottavan lähtöä. Vaikka välimatka tulee olemaan 150 kilometrin sijasta noin 3000 kilometriä, on 'kaukosuhdetta' harjoiteltu jo melkein parin vuoden ajan. Kaikki muut koulustani ulkomaille lähtevät, ovat menossa noin 2-4 hengen ryhmissä eri maihin. Olen siis ainoa, joka joutuu selviämään kaikesta yksin. Opettajani Satu sanoi, että luottaa minun pärjäävän maailmalla yksin, joten väkisin ei yritetykään ketään kaveria minulle saada. Olen aikoinaan mennyt Tampereelle lukioonkin tuntematta sieltä ketään samoin kuin Ilmajoellekin. Tutustun helposti uusiin ihmisiin ja en usko sen olevan ongelma nytkään. Ainoa asia, mitä reissussa jännitän on se, että miten kommunikointini muiden ihmisten kanssa sujuu... En ole ikinä ollut hyvä englannissa ja vaikka kaikki ovat vakuutelleet minulle, että kyllä minä siellä pärjään, en ole siitä yhtään niin varma. Varsinkin kun heti tiistaina pitää mennä paikallisten englantia opiskelevien tunneille kertomaan muun muassa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, jota en tajua kunnolla edes suomeksi itsekään... 😄
Tänään täytyy pakata vielä ahkerasti ja miettiä tarkkaan mitä siellä tulee tarvitsemaan 8 viikon aikana. Lämpötila Bilbaossa on noin +20 asteen molemmin puolin, joten talvivaatteet saa ainakin suosiolla jättää Suomeen. Sukulaisteni kesken minut tunnetaan "kassialmana" ja otankin joka paikkaan aina ihan liikaa tavaraa mukaan. Moni on sanonut, että ei kannata ottaa kun pari paitaa ja ostaa sitten loput sieltä. En kuitenkaan haluaisi koko vaatekaappia ostaa sieltä uusiksi.. Olen varautunut kuitenkin jättämään jotain myös sinne, kuten pyyhkeet ja lakanat.
Pysykää kuulolla, päivittelen kuulumisia mahdollisimman usein Bilbaosta.
-Iina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti